26.2.2017

11 päivää lomaa, 10 treenipäivää

Toiset viettivät hiihtoloman kaukomailla auringossa tai hiihdellen tai laskettelukeskuksien rinteillä. Mutta koska mulla oli kesäloma, niin vietin sen lajinomaisten treenien merkeissä. 

Loma alkoi epäilyttävästi nuhalla. Onneksi yksi päivä levossa ja Finrex tekivät tehtävänsä. Jälkeenpäin on todettava, että nuha kyllä vaikutti yleiseen vireystasoon. Lomalla kuitenkin pystyin lepäämään ja vaan olemaan treenien välillä. Lomalle olin asettanut kaksi tavoitetta: treeniä ja muutos vuorokausirytmiin. Järkevään aikaan nukkumaan, hyvät yöunet ja aamulla virkeänä ylös ilman herätyskelloa. Ei siis ollut mitään TO-DO -listaa, jota olisi pitänyt seurata. Toki treeniohjelma oli, mutta sitäkin tuli säädettyä sään mukaan.


Loma alkoi torstaina pitkällä uintitreenillä. Seuraavan aamun heräsin pää täynnä räkää. Olo oli todella tukkoinen. Suosiolla jätin päivän treenin väliin, jotta pystyin ja jaksoin lähteä viettämään lomapäivää koko perheen voimin.



Vietettiin miellyttävä ja kiireetön päivä ruokailun, taiteen ja kahvihetken parissa.





Lauantaina pääsin jo treenien pariin, mutta jätin osan treenistä tekemättä. Ei vaan tuntunut hyvältä tehdä mitään kovin raskasta treeniä vaikka olo olikin jo virkeä. Viikko päättyi mukavaan uintiin Liisan kanssa ja myöhemmin päivällä pitkään rauhalliseen lenkkiin. 

Etelä-Suomen hiihtolomaviikko alkoi lyhyellä työjutulla ja perusmaanantain treenisetillä. Treeniviikko oli hyvin suunniteltu ja siitä huolimatta säädin jo tiistaina treenejä. Sää oli ihanan aurinkoinen ja sääennusteen mukaan seuraavalle päivälle povattiin lumimyräkkään. Niinpä tiistain sisätreeni sai siirtyä toiseen päivään ja kävimme Khalin kanssa liukastelemassa metsäpoluilla.




Torstaina-aamuna nuha oli hävinnyt yhtä vaivinkaan kuin se oli tullutkin. Olo oli energinen ja edellisen päivän kova salitreeni muistutti itsestään hyvällä ruokahalulla. Ennen päivän treenejä löysin itseni Just Vege -ravintolasta testaamassa nyhtökaura-burgeria bataattiranskalaisilla. Pikaruokaa, mutta mielestäni paremman makuista kuin perinteisten hampurilaisravintoloiden kasvishampurilaiset. Itse olen erittäin mielissäni kasvisvaihtoehtojen lisääntymisestä. 



Torstain ohjelmassa oli uintia, pyörää ja juoksua. Vaikka pyörä- ja juoksutreeni eivät olleet pitkiä, niin tehoja niissä oli sen verran, että juoksun ensimmäisessä vedossa lähetin virtuaalisia terveisiä valmentajalle :). Mutta totuushan on, että: 



Perjantai noudatti tuttua kaavaa. Uintitreeni uintiystävien kanssa. Yhden käden selkäuintia pullareilla taisi olla meille jokaiselle erittäin avaava harjoitus. Samoin todettiin, että kun on hyvin suunniteltu ohjelma, niin jopa 2x1 km nousevilla tehoilla menee huomaamatta. 



Lauantai valkeni aurinkoisena. Nyt en toistaisi edellisen viikonlopun virhettä ja lähtisi tekemään sisällä treeniä aurinkoisena päivänä ja lumipyryssä juoksisi ulkona. Soveltamisen huumaan kun oli päässyt, niin sovelletaan loppuun asti. 

Viikonlopun ohjelmassa oli 2h juoksu. Vastaavan juoksun olin tehnyt viime vuoden maaliskuun puolessa välissä. Kiitos nykytekniikalle, niin juoksureitit ovat tallessa. Päätin juosta tuon saman reitin  samalla tavalla kuin vuosi sitten. Sykkeet PK-tasolla ja käyttää aikaa se sama 2h. Kiersin lenkin kuitenkin toiseen suuntaan. Koska kiersin lenkin toisinpäin, loppuosalle lenkistä osui reitin pisin nousu. Kovasti kiittelin itseäni tästä fiksusta päätöksestä.


Sunnuntaina sitten hiki lensi. Treeni ei ollut mitenkään kova, mutta sisätiloissa lämpö vaan nousee, samoin kuin sykkeet. Jos hyvän treeni mittari on se kuinka märkä treenipaita on, niin sunnuntain treeni oli erinomainen. Treenipaidasta olisi voinut vääntää hikeä. 

Loma viikon - 11 lomapäivää, 10 treenipäivää - treenitunnit olivat hiukan yli 23 h. Ei mitenkään hurjasti per päivä, mutta mulla ihan riittävä määrä. Tavoite ei ollut kerätä treenitunteja, vaan tehdä järkevää ja kehittävää treeniä. Loman treenit olivat vaihtelevia, eri tehoisia ja sisälsi myös kaksi voimaharjoittelua. Noin 25% treeneistä oli peruskestävyysalueen yläpuolella. Vaikka torstain treeneissä tuntui, että nyt vedetään tämän naisen äärirajoilla, niin tuo tunne jäi torstain treeniin.

Mielenkiinnolla odotan seuraavien viikkojen treenejä. 

ps. perjantaina multa kysyttiin kerronko valmentajalle miten olen siirtänyt treenien paikkoja. Kyllä, olen kertonut :). En näe mitään mieltä olla kertomatta miten oikeasti treenejä on tullut tehtyä. Kerron myös miltä ne ovat tuntuneet, miten olen ne tehnyt tai mitkä ovat jääneet tekemättä - syyn kera. 

4.2.2017

Peikko nimeltään ikääntyminen

Iän karttuessa mielen sopukoista nousee väkisinkin peikkoja kehityksen tyssäämisestä.  Silmiin osuu artikkeleita miten ikä vaikuttaa treenaamiseen? Miten tulisi treenata ikääntyessä? Mielessäni pohdin tuleeko alamäki vastaa yllättäen vai hiljalleen. Ja etenkin miten henkinen kantti kestää, kun huomaan vauhdin ja voiman hidastuvan treenaamisesta huolimatta. 
Olen saanut hyvää tarkoittavia kommentteja ikääntymisen tuomista rajoitteista ja varoituksia treenimääristä.
Mutta jos kropassa tuntuu hyvältä, ei ole rasitusvammoja, treenaaminen maistuu. En tee pakosti enkä pakosta, vaan nautinnosta. Niin miksi pitäisi alkaa rajoittamaan ja himmailemaan ennakkoon? Saatan tehdä itselleni hallaa, mutta eikö rajoitteet ole korvien välissä? Haluan uskoa siihen, että kuunnellen kroppaani teen oikein itselleni. Itseäni varten liikun, ja siitä nautinnosta, jonka siitä saan. Ei jokainen treeni ole aina mieleinen ja yhden treenin aikanakin ehtii monenlaiset tunteet valtaamaan mielen. Mutta treenin jälkeen ei ole vielä ollut huonoa fiilistä. Olen kyllä saattanut olla pettynyt itseeni, mutta se on yleensä johtunut omasta laiskuudestani tai luottamukseni puutteesta, jolloin en ole uskaltanut tehdä asioita 100%:sti.
Lihasmassa ei ole pienentynyt. Uskallan jopa väittää voimatason nousseen viime vuoden aikana. Tällä hetkellä se näkyy itselleni ehkä parhaiten uidessa ja toiseksi siinä kuinka tunnen takareisien ja pakaroiden aktivoituvan juoksussa. Vauhti ei ole vielä hidastunut, ainakaan merkittävästi. Tämän hetkisiin vauhteihin vaikuttaa 5 kuukauden sairastelu. Odotankin pääseväni parin kuukauden sisällä siihen samaan kuntotasoon, missä olin viime vuoden huhtikuussa. Tällä hetkellä oma tunne on, että kovaa vauhtia ollaan menossa kohti tuota ensimmäistä tavoitetta.  
Missä vaiheessa käänne tapahtuu? Lääkärit kyselevät vaihdevuosista. Vastaukseksi katselen heitä silmät pyöreinä:"anteeksi, mistä puhut?" Suurin peikkoni taitaa olla edessä odottavat vaihdevuodet ja niiden tuomat muutokset. Uskon, että tässäkin asiassa on yksilöllisiä eroja. Toivon kovasti, että niin todella olisi ja itse pääsisin tuosta ohi vähäisin muutoksin ja osaisin myös nauttia treenaamisesta senkin jälkeen kun vauhti hidastuu. Treenaaminen, hiki, omien rajojen kokeileminen ovat kuitenkin olleet elämässäni mukana ihan nuoruudesta lähtien.
Kun noin vuosi takaperin lähdin tekemään yhteistyötä valmentajan kanssa, kerroin hänelle, etten halua iän tai erilaisten riesojen olevan "excuse" treenaamiselle. Toki on oltava realistinen. Lupasin kuunnella kehoani ja ottaa itse huomioon, jos jossain kohtaa kehoa alkaa tulemaan kremppaa. Lopputulemaa olen ollut tyytyväinen. Treeniä on paljon, itselleni ei ole tullut tunnetta, että treenisuunittelussa olisi nostettu ikäkorttia esille. Enemmänkin välillä mietin lukiessani yksittäisiä treenejä, että "Ootko ihan tosissasi?" "Kuvitteletko MUN oikeasti selviytyvän tuosta setistä?"  Mutta joka kerta niistä on selvitty ja jopa ihan hyvin. No, ehkä on muutama salitreeni / liike, joissa olen joutunut antamaan hiukan periksi. Asiansa osaava ihminen osaa laittaa treeniä juuri sopivasti. Oikeassa suhteessa lepoa, määrää ja haasteellisuutta. Tunnen myös itseni. Jos treenimäärät ovat pieniä tai treeni ei ole tarpeeksi haasteellista,  lähden sooloilemaan. Sooloilemisen jälkiseuraukset harvoin ovat positiivisia. 
Helsingin Sanomien juoksublogista
+ 40 
"et välttämättä kestä enää yhtä suuria treenimääriä kuin ennen, joudut määrittämään yksilöllisen tasosi itseäsi kuunnellen"
"Palautuminen hidastuu ja näin ollen levon sekä kevyiden lenkkien merkitys korostuu"
" Saatat tarvita aiempaa enemmän lepopäiviä."
Odotan siis pelon sekaisin tuntein milloin olen pakotettu vähentämään treenimääriä, pitämään enemmän lepopäiviä. Mietin myös mihin ikävuosiin viitataan sanalla ikääntyvä? Jokaiselle meistä tulee vuosia lisää. Nuoremmaksi meistä ei kukaan tule.