Toisina päivinä pyörä kulkee kuin unelma ja sitten on niitä päiviä, kun tuntuu pyöräilevänsä tervessa. Ei vaan kulje, ei. Viime viikon lauantaina en tiennyt olisinko nauranut vai itkenyt, kun vauhti oli kaukana mun normaalista mukavasta keskivauhdista. Tuntui lähes uskomattomalta, että viikkoa aikaisemmin olin polkaissut 100 km erittäin keveysti ja nyt ei kulje mihinkään. Onneksi olin yksin ja oli aikaa, niin ei tarvinnut kenenkään muun kärvistellä mun kanssa. Tuon pyöräilyn vuosi jakaa kolmeen eri osaan. Alku meni ok, keskiväli surkeasti ja loppu kolmannes sujui lähes mukavassa flow-tilassa. Jälkeenpäin uskaltaisin väittää tilan johtuneen heikosta energia ja etenkin nestetasapainosta. Olin koko päivän touhunnut sisällä ja ulkona. Yllättäen kun saa siivous- ja pihanhoitopuuskan, niin kroppa menee täysin sekaisin ;)
Seuraavana aamuna osallistuin avovesiuintikurssille Oittaalla. Märkäpuvut päällä helteessä oli niin mukava istua nurmikolla eli kurssi alkoi Yan:n esityksellä. Tässä on kertoo ja havainnollistaa kuvin mitä tullaan tekemään.
Harjoiteltiin mm. poijun kiertämistä, rantautumista ja matalassa vedessä etenemistä.
"Pakollinen ryhmäkuva". Jos meillä oli oikeasti hauskaa, niin vielä hauskempaa taisi olla Oittaan uimarannalla olleilla ihmisillä. Tulivat ihan rantaviivalle katsomaan mitä tehdään ja taisi siellä muutamilla olla kamerat ikuistamassa "hulluja" triathleettejä.
Mutta ennenkuin pääsin lähtemään Oittaalle, piti mun korjata märkäpukuni. Kevään aikana olen päässyt testailemaan pariin otteeseen märkäpukuja altaassa, mutta myös kuivana kokeillut eri kokoisia. Näiden testien perusteella olin täysin varma oikeasta koosta, joten ostin puvun. Mutta kas! Ensimmäisellä avovesiuintikerralla totesin koon olevan väärä. Kyllä harmitti ja kismitti. Puku toimi loistavasti; oli kevyt, vartalonkierto lähes kuin ilman pukua, käsissä oli hyvä liikkuvuus, puvun päälle laittaminen ja sen ottaminen pois toimi kuin unelma. Uidessa vettä vaan tuli puvun sisään aivan liikaa.
Illan pohdin mitä teen. Seuraavana aamuna laitoin viestiä myyjäosapuolella sekä Facebookiin seuran kamapörssiin raapustin ilmoituksen myytävästä märkäpuvusta. Ei tainnut mennä viittä minuuttia pidempää, kun sain tekstiviestin ostajaehdokkaalta. Yksi puhelu ja puku oli myyty. No myydyllä puvulla ei siis enää uida. Olin kertonut puvun olleen kerran päälläni ja sellaisena myös halusin sen myydä. Niinpä kaivoin neopreeniliiman esille ja liimasin Xterrasta auenneen sauman kiinni + pari muuta kohtaa. Aamulla vielä neula ja lanka esille ja hyvin kesti korjattu sauma. Uusi puku lähti tilaukseen, jonka toivon saavani ensi viikon alussa. Siihen asti uin hyvin palvelleella Xterralla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki voivat lähettää kommentin, mutta ne näkyvät vasta minun tarkistuksen jälkeen.
Kommenttien valvonnan avulla näen kaikki tulleet kommentit eikä kommentti jää huomaamatta :)